the lost past

Katselimme yön pimeydessä tähtiä, pidimme toisiamme käsistä kiinni ja nautimme olosta. Makoilimme viileällä maalla toppatakit tuottaen lämpöä jottemme jäätyisi. Saimme kylmiä väristyksiä poskia pistelevästä pakkasesta ja hymyilimme onnellisina.
  Mutta nyt kaikki on ohi. Makoilen yksin samassa kohtaa, en nauti olostani, enkä hymyile enään. En tunne pakkasta poskillani enkä kylmiä väristyksiä kehossani, jotka varoittavat kylmenevästä kehostani. Makoilen siinä yksin tunteettomana odottaen sinun paluuta. Vaikka tiedän että se on mahdotonta, odotan silti.

~

Luulin tietäväni mitä on onnellisuus, tiesin mitä on onnellisuus. Olin lapsekkaasti onnellinen, niinkuin lasten kuuluukin. Kaikki oli kunnossa. Todellisuudessa helvetti odotti minua, tullen päivä päivältä lähemmäksi. Vähitellen se alkoi näyttäytyä, kertomaan olemassa olostaan. En tajunnut mitä kohti olin menossa. En tajua vieläkään. Tajuan vain, että sekunti sekunnilta lähestyn helvettiä enemmän ja enemmän, kuin tämä ei olisi jo tarpeeksi. En jaksa tätä enään, tuon olen kuullut suustani, nähnyt kirjoituksistani, lukenut aivoistani jo monesti, niin monesti etten kohta jaksa enää uskoa siihen.
  Mikään ei mene enään niinkuin pitäisi.

Looking and thinking

Katson usein pitkät ajat muiden osaamista, haaveillen itse omaavani jotain, mitä osaisin paremmin kuin useimmat.
Ihailen usein pitkät ajat osaavani jotain, mistä voin olla ylpeä, mistä kertoa koko maailmalle että tämä on se, mitä osaan ja haluan!
Kadehdin usein pitkät ajat muiden taitoja, toivoen itsekkin osaavan.
Kävelen usein pitkät ajat miettien kuumeisesti, mikä on se mitä minä osaan? Miten voisin löytää sen? Miten parantaa itseäni siinä tietyssä asiassa?

Katson usein muiden kauneutta ja itsevarmuutta, kadehtien ja ihaillen, toivoen, että olisin joskus itse samanlainen.
Katson usein muiden rakkautta, ihaillen ja kadehtien, miksei minulla ole sitä omaa? Usein kysynkin itseltäni, onko se vika minussa? Mitä teen väärin? Miksei kukaan osoita kiinnostustaan, ihastustaan minua kohtaan? Onko sitä edes, eikö kukaan ole kiinnostunut minusta?

Toivon usein, hyvin usein, että minulla olisi se taito, se kauneus, se itsevarmuus ja se rakkain, kaikki yhdessä. Kaverit ja ystävät apuna. Auttaen minua parantamaan entisestään taitoani, tukemassa vaikeina aikoina sekä chemppaamassa jos olen epävarma.

~

I hug you tight, I kiss you gently and the only thing you do, is push me away from you
______________________________________________________________________

Your gentle touch in my body. Your gentle kiss in my lips. Your genlte smile in my eyes. Your perfect lips in a smile. Your perfect laugh in my ears. Your perfect body against my weak and torn body

-

Valheesi satuttaa minua, kirouksesi viiltävät mieltäni, lyönneistäsi tiedän tunteesi, vihasi minua kohtaan, inhosi. Näen kuinka ihollasi virtaa inhon ja kuvotuksen väreet. Joka kerta kun katsot minua, väreet virtaavat. Miksi pidät minua lähelläsi vaikka inhoatkin? Onko inhosi alla muita tunteita? Mitä olen tehnyt väärin sinulle? Olet jumalainen olento, mutta niin väkivaltainen ja olen tuskissani takiasi, henkäykseni alkavat olla viimeisiäni, minua ei ole rakennettu kestämään tätä. Päästä minut pois jos oikeasti välität.

Touch

Kosketuksesi ihollani ovat kuin huumeita narkkareille.

Bridge

Would you want to walk with me, hand to hand, over the unsatisfied and weak bridge?

Dibujos

On piirrustuksia jotka tietää missä olemme ja löytävät meille polut eri paikkoihin

Laiva

Horisontissa näkyy pilvien päällä leijaileva laiva, hiljaisen ja yksinäisen näköinen laiva.

-------------------------------------------------------------------------------------------------------

Horisontissa näkyy pilvien päällä kelluva laiva, minkälaista siellä on? Ketä siellä asuu? Mistä se on tullut? Kysymyksiä on monia, muttei niihin saada vastauksia, ennen kuin ottaa osaa siitä.

Pilviverho

Pilviverho suojaa tippumiselta alas maahan, jos kuitenkin haluaa pois pilvien pehmeästä suojasta, siihen julmaan ja suojattomaan maahan, voi etsiä pudottavia aukkoja. Kannattaa kuitenkin harkita, haluaako pilvien pehmeästä suojasta pois, takaisin ei pääse kun on kerran pois lähtenyt.

Inspiraationlähteeni

Tässä on mun tän hetkinen yks inspiraationläde. Keksin kyseisen biisin avulla asioita mutten saa niitä kirjotettua paperille/näytölle... Harmittaa valtavasti. Mut toi kuvastaa mua jonkin verran.

Yleensä inspiraationi tulee musiikista tai kuvista ja maisemista. Myöskin asiat jotka ovat minulle ajankohtaisia, kuten rakkauden kaipuu, kaverin viiltely ja tälläiset.

Kiitos : ) Mä en uskonu et mulle tulis edes kolmea lukijaa mut mulla onkin jo viis niitä! Kiitos<3

Ois kiva jos kommentoisitte ja arvostelisitte noita mun kirjotuksia : )

Rain

Koitamme mahtua saman sateenvarjon alle, olla kastumatta, silti oikea olkapääsi kastuu. Et välitä vaan annat minun olla kastumatta.

Kevään kauneus

Keväinen aurinko, pienet lehden alut, lätäköt maassa ja pilven hattarat leijailemassa.

Aurinkoiset ja iloiset sievät naiset kevään trendivaatteissa, komeat miehet puvuissa.

Mutta minä, kävelen yksin tylsissä vaatteissa, mitään sanomattoman näköisenä.

Mustaa ja Valkoista

Katselen ympärilleni, niin mustavalkoista, värit kadonneita. Istun junassa, katson raiteita, niin mustavalkoista, värit kadonneita. Ympärillä pelkkää mustaa ja valkoista, ilman sinua, en näe värejä, kauniita värejä.

Erilaisuus

Tästä ei nyt tule inspiraation pätkää, vaan teksti, jossa ihmettelen ja vaahtoan siitä, kuinka ihmiset on niin.. vittumaisia!

Ensimmäiseksi otan esimerkiksi asian, jonka viimesimmäksi tutultani luin. Hänen kaverinsa joka on homo, oltiin passitettu terveydenhoitajalle, ja meinattu passittaa psykologille, VAIN KOSKA HÄN ON ITSE POIKA JA TYKKÄÄ POJISTA! Miksi ihmiset ei voi olla suvaitsevaisia niitäkin kohtaan, ketkä tykkää saman sukupuolen edustajista? Ajatellaan että homot ja lesbot kuolaavat jokaista vastaan tulijaa, mutta eihän heterotkaan katso jokaista vastaan tulijaa kuolaten? Miksi sitten homoseksuaalit kuolaisivat??

Ja oikeestaan, enimmäkseen erilaisuudella nyt puhun homoista, transuista ja tälläsistä tällä hetkellä, koska itse en tajua miksi edes pitää lokeroida ihmisiä! Jokainen tykätköön kenestä tykkää, olkoon sillä penis tai ei, Jokainen vaihtakoon sukupuolta, jos ei tunne oloansa kotosaksi olemalla sitä sukupuolta kuin mihin on syntynyt.

Olen vain niin raivoissani asiasta! Minua ällöttää ja inhottaa, oikeastaan kuvoittaa ihmiset jotka syrjivät ja haukkuvat jos toinen on erilainen. Ei jokaisen vastaan tulevan ihmisen tarvitse olla samanlainen. Ei tarvitse tykätä kaikista ihmisistä, mutta pitää olla suvaitsevainen ja käyttäytyä!

Olen usein asiaa sanonutkin ja sanon taas, ihmiset on kuvottavia otuksia! Miettikää ihan oikeasti itsekkin, etenki ne, jotka eivät pysty sietämään erilaisuutta, kuten homoutta tai vammaisuutta. Eivät hekään periaatteessa itse päätä että "Hei olempa tässä nytten homo!" tai "Hei, minäpä tästä halvaannun enkä pääse enään ikinä liikkumaan ilman pyörätuolia"

Nyt, hiljenen, vaikka voisin jatkaa tätä loputtomiin, asia vain niin paljon järkyttää ja suututtaa!

~

Pelasta minut henkilökohtaisesta helvetistäni, en jaksa sinnitellä enään kauaa, minua himoinnut piru vie minut pian alas tuonelaan.

~

Istuin yksin peilityynen rannan laiturilla ja mietiskelin asioita. Pohdiskelin ja haaveilin.

Aikani istuttua, viereeni istahti joku, en tiennyt ketä, koska en kääntynyt katsomaan. En tehnyt elettäkään että olisin tulijan huomannut, vaikka tietenkin huomasin. Katsoin vain eteenpäin etsien toista puolta suuresta järvestä. Katsoin kuinka aurinko alkoi vähitellen lähestyä horisonttia.

Oli kulunut tunti tai kaksi, en tiennyt, minua ei kiinnostanut. Tulija ei ollut sanonut sanaakaan, ei ollut koittanut saada huomiotani. Istuimme vain siinä.

Juuri ennen kuin aurinko katosi näkyvistämme, tulija otti kädestäni kiinni, mutta pysyi vaiti. Hän tiesi, että jos ei puhuisi mitään, olisi kuin ei olisi siinä, pitäisi vain kädestäni kiinni, hän saisi huomioni. Hän tiesi että olin utelias. Olin alusta alkaen kun hän oli tullut, miettinyt, kuka hän oli, olisin halunnut katsoa kuka hän oli. Mutta vastustin kiusausta. Nyt en enää pystynyt, käännyin katsomaan henkilöä. Hän hymyili minulle hurmaavaa hymyä. Olin nähnyt sen hymyn aiemminkin. En muistanut missä ja milloin, mutta tiesin että olin nähnyt sen. Hymyilin hänelle takaisin, pienesti vain, mutta hymyilimpähän kumminkin.

~

Voisin tulla viereesi yöksi, pitäisit kainalossasi. Aamulla herättäisin hennosti suudellen, poskea silittäen.

~

Tulisitko viereeni kävelemään, pitäisitkö kädestäni kiinni? Olen vain yksinäinen olento vailla huolta ja rakkautta, pitäisitkö kädestäni kiinni? Minulla on niin kylmä, tulisitko vierelleni, pitäisitkö itseäsi vasten lämmittäen?

Suttuvihkoni

Aloitan tämän blogin tylsällä puheellani, eli siis, kyseessä on blogi jonne kirjottelen mitä päähäni juolahtaa. Eli niinkuin otsikosta näettekin, kyseessä on internetin ihmeellisen maailman suttuvihkoni. Päivittelen tänne silloin kun löytyy inspiraatiota kirjoittaa, aluksi tosin kirjottelen tiuhempaa, vanhoja kirjotuksiani mitkä haluan julkaista : )

Toivoisin myös, ettette kopioisi, ainakaan ilman lupaa, toivoisin myös, että jos välttämättä on pakko kopioida, ilmoittakaa tekijä, eli minut.

Kiitos ja kumarrus ~